Oloja

Mulla on outo olo. Olen saanut hirveästi aikaan viime päivinä. Ainakin ikään kuin ajatuksen tasolla. Olen aloittanu paljon sellaista, minkä olen työntänyt pois ajatuksista pitkään. Siitä tulee samalla voipunut ja voimakas olo, että toimii eikä vain valita, että pitäisi kaikkea.

Koska kirjoitan sekavista tunteista on kuvat yhtä toisiinsa liittymättömiä. Pupu otti lepoa viikonloppuna. Juotiin Mikon kanssa kahvia ja suunniteltiin juhlia. Mun lampusta tulee ihania varjoja seinille, parvekkeen oveen ja kattoon. Täällä on vieläkin hirveä sotku.

Tänään:
Luin jotain, mistä minulle tuli huono olla.
Olen työskennellyt ihmisen kanssa, jota en ymmärrä ja jonka kanssa ei voi puhua.
Juttelin pitkään ystävän kanssa, josta en ole kuullut kuukausiin.
Olen hieman yksinäinen. Tai irtonainen. Ja se tuntuu ihanalta.
Palaveerasin toisen kanssa Käpylän kyläjuhlista.
Kaikenkaikkiaan olen hyvin onnellinen ja tyytyväinen kaikkeen, mitä minulla on.
Halusin tulppaaneja.