Kesän rippeitä

Ulkona on kaunista. Ihana ilma. Aurinkoakaan ei ole liikaa näkynyt viimeaikoina.

Kaipaan kesää, aurinkoa ja lämpöä. Sortseja ja puistoja ja kesällä lainaamiani koiria. Muistelen lämmöllä retkeä Mikkeliin veljeni kanssa, kun menimme retkelle vanhalle leirintäalueelle isovanhempien kanssa, kuunneltiin autossa musiikkia; itkettiin ja naurettiin. Oli hyvä kesä, kaikesta sattuneesta huolimatta. Olin lomalla enemmän kuin töissä. Otin kerran aurinkoa ja näin kaikkia ihmisiä. Sain monta uutta kesäkaveria, en enää edes muista heidän nimiään.

Minun kotini?

Onko tämä minun kotini? En osaa päättää. Se on Haagassa. Haluanko minä asua Haagasa... Ehkä. Aikaa ei ole paljon, sen verran hyvästä kohteesta on kyse.. Hmmmm....

Penneli eli Penne eli Viiu!

Äidin uusi lapsi. Se on aika ihana!

Kasvattajan luona ollut Hoppu-koira on meidän (eli äidin...) Nipsun sisko, mutta ihan saman oloinen, Iso-Nipsu:

Isot tytöt ei oikein vielä ainakaan tykkää Pennestä, se on arveluttava, holtiton ja puree hännästä..

Väsymys ja hillitön riehuhetki vuorotellen. Voi suloisuus!

Jekku, minä ja Matohäntä evakossa

Jege osaa ottaa sen rennosti. Matohäntää ei koskaan edes näe. Minä taas yritän järjestää asioita siten, että minä ja pojat saisimme oman kodin.

Ihana rakas ystäväni A antaa meidän olla täällä hänen ja toisen A:n kodissa. "Remember love" - minun ranteessani

Ja nyt! Aika esitellä kiinankääpiöhamsterini Matohäntä. Eipä tuota juuri nää, mutta on se silti vekkuli otus!

Tänään A pyysi ottamaan muutaman kuvan tästä heidän kodistaan. Yksi suosikkini on vanha maalta tuotu kirjaston hylly ja siinä olevat vanhat Kartio-lasit. A:lla on muutenkin ihania juttuja, vähän kuin olisi mummolassa!

Minä jatkan kodin etsintää, kyllä se vielä löytyy...

Köyhät ritarit

Tehtiin ("kämppisten" kanssa) ritareita. Oli hyviä. Nyt on paha olo ja ähky, eisse mitään.

Ylemmässä kuvassa on aika jännät loisteputkivalot ja noin...

Namnam!